Puutarhaunelmia

Meidän takapihan on vallannut viidakko. Eikä siihen tarvittu edes taikurin hattua. Huomasin pari viikkoa sitten, että nurmikko on vihdoin ymmärtänyt hidastaa kasvuvauhtiaan. Ajelin pitkään nurtsin sijaan ties mitä villikasveja ja rikkaruohoja. Lopulta päätin pitää pienen tauon ja tutkailla, mitä kaikkea kivaa meidän pihalta oikein löytyykään.

No löytyyhän sieltä vaikka mitä. Niin, siis mitä? En minä tiedä. Otin tänään muutamia kuvia, jotka ajattelin lähettää Phillin äidille analysoitaviksi. Mutta jos sieltä lukijoiden joukosta sattuu löytymään innokkaita hortonomeja, kuulen mielelläni faktoja tai arvailuita siitä, mitä nämä "kaunokaiset" ovat. Tuon meidän kasvinsyöjäkissankin kannalta olisi kiva tietää, mitä kaikkea pihamme kasvivalikoimaan kuuluu.

Apilaa ja jotain keltaista?

Kovin tutun näköinen, mutta mikä se on?

Jättiläinen kahdessa viikossa

Sama järkäle. Luulin ensin mutantti voikukaksi, mutta tässä on myöskin piikkejä

Villiviidakon lisäksi aiomme edelleenkin perustaa pihallemme myös ihan oikean puutarhan. Odottelemme kuitenkin vielä hetken aikaa lämpimämpiä öitä ja varmuutta siitä, että asumme täällä vielä kesällä. Saattaa siinä kyllä käydä niinkin, että kesä tulee ennen varmuutta... Ehkä otammekin riskin ja kaivamme kätemme kyynärpäitä myöten multaan emmekä uhraa mahdolliselle muutolle ajatustakaan. Ennen kuin on ihan pakko. Juuri nyt tekee ihan hirveästi mieli olla, pysyä ja jäädä - kiinnittyä ja juurtua.

Etupihan Bird of Paradise kukoistaa (huomaa Kisun "ulkona ilman minua?!" -ilme)