sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Onnellisen päivän aamu

Harva päivä on alusta loppuun täydellinen. Mutta jos aamu alkaa yhteisellä juoksulenkillä ja itse tehdyllä Mimosa-brunssilla, on olemassa suuri mahdollisuus, että olet kohdannut täydellisyyttä hipovan yksilön. Eilen elämä oli aika ihanaa...





Mimosat syntyivät Prosecco -kuoharista ja itsepuristetusta greippi- ja appelsiinimehusta. Mimosoiden kanssa söimme savulohipiirakkaa, hedelmiä ja jogurttia. 

Ajatus astetta juhlavammasta brunssista syntyi spontaanisti juoksulenkillä - sen jälkeen kun olin keräillyt itseni kadulta. Kaaduin taas - hävettää. Eläydyin hieman liikaa kertomaani tarinaan enkä huomannut kohollaan törröttävää viemärin luukkua. Potutti aika rankasti, kun molemmat polvet sekä oikea kämmen olivat totaalisen auki ja vasen kämmen alkoi mustumaan uhkaavasti. Päätin jatkaa lenkin loppuun, vaikka haavoja kirvelikin aika suolaisesti. Phill tuntee minut sen verran hyvin, että tajusi pysyä hiljaa ensimmäiset viisi minuuttia ja alkoi sen jälkeen suunnittelemaan brunssia. "Why not...!" Edessä oli kolmen päivän yhteinen vapaa ja rentoakin rennompi päivä.

Brunssin jälkeen päivä jatkui North Parkissa ja illalla suuntasimme Petco Parkiin huutaman Padresin, noh, häviöön... Mutta yritys oli kova! Samalla tuli todistettua, että San Diegossa pärjää ihan hyvin julkisen liikenteen varassa, jos ei ole kiire minnekään. 

Sellainen päivä eilen, tänään aika paljon arkisempi. Onneksi huomennakin on vielä vapaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti